Tilanteen tasalla/e

Töissä on hiukkasen hankalaa. Meidän osasto purjehtisi jälleen kokka vaahdoten uusille vesille, mutta mutta... sitä ei valitettavasti voi tehdä ilman muita, ja osa on syvän unen ja ikuisen unen rajamailla vielä. Toivotaan toivotaan...

Henk.koht. menee hienoakin hienommin. Viisi kuukautta tuli täyteen uuden rakastajani Dr. Atkinsin kanssa, ja kaikkiaan 18 kg tänään poissa henkilöstä, joka seisoi edessänne elokuussa. Huikeaa ja hienoa. Jos ei tätä olisi, en ehkä jaksaisi kaikkea tätä muuta sontaa. ("Kukkia, jotka lehmä eilen söi" kuten Aini olisi sanonut.)

Huomenna eessä on hirvittävän kelin ajo Mänttään ja takaisin. Ei sillä, siellä on aina kiva käydä kun on kivoja kollegoita ja jotenkin vähemmän kyynisiä opiskelijoita kuin Tampereella. Niille on mukava puhua ja ne on jotenkin aitoja. Jaa - onkohan tässä joku ristiriita, kun ainoa tehtäväni on lähettää ne suurkaupunkeihin ympäri maailmaa hankkiutumaan juuri tuosta kirkasotsaisuudesta eroon. *heh*

No ehkä nukun yöni kuitenkin! ; )