Olen kotona.
Nyt on asetuttu jo ensimmäisen täällä vietetyn joulun ja vuodenvaihteen jälkeen (siis vaikka itse vuodenvaihdos tapahtui, kun oli Sinillä kylässä Vaasassa) niin, että voi kohta jo käsitellä tätä koko muutosten tulvaa!
Minulla on siis nyt oma violetti makuuhuone, ystävän kanssa persaus puhki koeistunnan jälkeen violetihtava (tietyssä valossa) sohva ja muuta ihanaa kaikkea siihen vivahtavaa - pyyhkeitä ja mattoja ja kaikkea! Niin, paitsi keittiössä, johon satsasin sen verran, että ovat kaikki OBH Nordican Chilli-sarjan ihanan syvän punaista. En voi vieläkään kulkea täällä huokailematta, ja nukkumaan menen uuden karheaan jenkkisänkyyn vieläkin pimeässä hiljaa itsekseen hymyillen.
Paino on pudonnut vielä muutaman kilon, mutta on kiusallisen vähän alle 30 kg se tämänhetkinen pudotus. Pitäähän siihen päästä, herranjee! Otan siis muutaman viikon ainakin nyt sellaista tehostettua versiota, joka saattaa sisältää viikonloppuhuhkimisiakin (hui!)... Katsotaan, katsotaan.
Nyt kun kaikki on "kunnossa" ja elämä mallillaan, ei ole kuin yksi ongelma. Olen maailmalle vihainen. Siihen täytyykin sitten etsiä ihan toiset lääkkeet. : )
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Onnea Piri uuteen kotiin!!
Voi.. Tuota onnea ja iloa täytyy päästä ihmettelemään ihan livenä. Jahka tässä vain löytyisi se aika. Kyllä se vielä. Varmasti. Tuun sitten sen mustavalkoisen kovan tuliaisen tai pehmeän lämpimän violetin tuliaisen kanssa. Veikkaan, että molemmista voi ihminen ilahtua :)
Lähetä kommentti