Maailmassa on virhe. Jos 18-vuotiaan pojan on mahdotonta löytää mitään muuta ratkaisua, kuin ampua ystäviään ja mahdollisia avun tarjoajia, niin sitten on jossain menty pieleen. Ymmärrän alkuajatuksen siitä, että inhimillisyys on kokenut inflaation ja jotakin on pielessä tässä yhteiskunnassa, mutta keksin varmasti paremman ratkaisun saavuttaakseni lopputulemani. No, minä en luulekaan olevani kaikkivoipa elämästä ja kuolemasta päättäjä...
Minusta on mielenkiintoista, miten eri tavoin ihmiset suhtautuivat tällaiseen. Tapahtunut synnyttää yhteisöllisyyttä toki ja kynttilöitä sytytetään. Sitten on osa ihmisiä, jotka eivät halua kuulla asiasta mitään mistään ja he turhautuvat kun sitä tulee joka tuutista. Sitten on sellaisia, joiden on pakko saada kaikki informaatio (eikä välttämättä sosiaalipornomielessä) jotta voivat käsitellä asian ja jättää sen taakseen. Ja oman tunteensa voimakkuuden tunnistaa vasta, kun joku kritisoi sinun tai jonkun muun tapaa käsitellä asiaa. Kukin kuitenkin käsitelköön asian omalla tavallaan - pääasia, että tästä pästään ohi ja yli.
Jos ei muuta, niin nyt ainakin keskustellaan siitä pitääkö ihmisillä olla niitä aseita kotona ja kuka niitä saa. Metsästysharrastus on mielestäni täysin hyväksyttävä ja kuuluu olennaisesti meidän suomalaiseen kansanperinteeseen. Mutta että se, ettei vielä ole jäänyt kiinni mistään tai kajahtanut totaalisesti, ei saa riittää aseen hankinnan seulan läpäisemiseen.
En ole nyt ihan valmiiksi ajatellut asiaa (eli älkää nyt soittako Karpolle, YLE:n ohjelmapäivystykseen tai edes minulle haukkuaksenne), mutta eikö voisi olla niin että kun liityt metsästysseuraan tai ampumaseuraan, niin silloin on perusteltua olla ase ja sitä säilytetään siellä seuran tilassa? Tiedän, että se aiheuttaa varmasti kustannuksia seuroille, mutta eiköhän sitä investoida tiloihin jne. muutenkin ja harrastusmaksut ne vaan nousevat muuallakin, joten se siitä. Jotain tähän on kuitenkin keksittävä.
No sitten tähän Tehy:n työtaisteluun (joka ei perkele ole lakko, hyvät porvaritampiot) johon ei toivottavasti jouduta ensi viikolla. Katsoin aamutelkkarista tänään, kun koko yön kinanneet umpiväsyneet kansanedustajat meinasivat toisensa listiä live-lähetyksessä. Kansanhuvia parhaimmillaan. Kaikki hakevat nyt sitä rajaa, missä alkaa ihmishenkiä mennä, mutta siihen asti ei kinan koskaan pitäisi mennä. Rahaa on niin, ettei valtio kollektiiviselle paskalleen taivu, mutta ei niin mitenkään voida sitä antaa kunnille.
Itse satun asumaan sellaisessa kunnassa, joka ei ihan kurapaskalla ole, mutta moni ystäväni asuu... kunnan veroäyriksi 34% ?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti